Esikoinen on kovaa vauhtia opetellut virkkauksen saloja. Koulussa on työn alla ollut ketjusilmukoita ja niitä on sitten valmiina kotonakin monen monituista metriä. Välillä toimivat ansalankana, välillä beipparien pyykkinaruina...

Eräänä hetkenä sitten tuli vaatimus opettaa kiinteitä silmukoita... Minä, joka en koskaan ole tykännyt virkkaamisesta, enkä sitten kouluaikojen koskenutkaan virkkuukoukkuun, jouduin aika kiperään tilanteeseen... No, yritettävähän se ainakin oli.

Yhteistyössä saimme jotakin aikaiseksi... Tilkku tuppasi käpristymään ja mietin, että jotakin on nyt vialla, mutten jaksanut etsiä opusta asiaa selventämään. Esikoinen tuumasi, että taitaa olla muutama piilosilmukka mukana... Ja minä ihmettelemään mielessäni, että vai piilosilmukka... Ikinä kuullutkaan moisesta! No, tilkusta tuli Barbille hyvä kaulapuuhka.

Helsingin reissulla sitten opelle asiaa tilittämään, ja selkis! Olin kuin olinkin opettanut  piilosilmukoita kiinteiden sijasta! Nyt olemme oppineet siis kaksi erilaista silmukkaa "yhdellä iskulla"; sekä kiinteät että piilosilmukat.

Oikeiden kiinteiden myötä on PetShopeille valmistunut puolen tusinaa mattoja/peittoja ja yksi erityisen arvokas työ; tämä

Se on ajatuksella ja lämmöllä mummia varten tehty patalappu. Tosin "ohjekirjeessä" käyttökohteeksi mainittiin myös pölyjen pyyhintä, jos patalappukäyttöön olisi liian pieni.